Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Jaa artikkeli

Kaupunki-Leader

Kotkan keskusta-alueilta saatu viesti kertoo asukkailla olevan kiinnostusta ja voimavaroja toteuttaa Leader-toimintaa myös kaupungin keskusta-alueilla. Sepra onkin toiminut koko Kotkan alueella jo vuodesta 2014 lähtien.

Keskeiset kehittämisajatukset ovat samankaltaisia kuin maaseutualueilla. Maaseudulla kannetaan enemmän huolta palvelujen ja työpaikkojen sekä nuorten vähenemisestä, kun taas keskustoissa kaivataan maaseudulla vahvana elävää yhteisöllisyyttä.

Sepra haluaa toimintansa kautta madaltaa aitaa maaseudun ja kaupungin välillä sekä lisätä arkipäivän kontaktia luontoon. Yhteistyön ja yhteisen toiminnan mahdollistaminen alueiden välillä on tarpeen ja hyödyttää toiminta-aluetta kokonaisuudessaan.

Suuri osa asukkaista vaikuttaa työn tai vapaa-aikansa puitteissa kummallakin alueella, joten raja ei käytännössä ole niin selvä kuin millaisena se rahoitusvälineiden karttarajauksissa näyttäytyy. Strategian painopisteet toteutuvat kaikki myös keskustojen toiminnassa ja esiin on noussut kolme selkeää kokonaisuutta, joiden avulla toimintaa keskustassa voidaan kehittää

  • Yhteisöllisyyden ja virkistystoiminnan edistäminen

  • Ympäristöstä ja luonnosta huolehtiminen
  • Monikulttuurisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Visio 2020

Maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä on luontevaa yhteistyötä nykyistä enemmän yli maaseutu- ja kaupunkirajojen sekä eri ikäluokkien. Syrjäytymisvaarassa oleville on löydetty mielekästä tekemistä pitämään heidät mukana yhteisön toiminnassa. Senioriväestöstä ja lisääntyvästä omaishoitajien joukosta huolehditaan lähiyhteisössä. Omaehtoisen toiminnan lisäämisen ja esteettömän liikkumisen puitteita on parannettu.

Kaupunginosissa ja eri alueilla on laadittu yhteisiä tahdonilmauksia eli kansalaistoimijalähtöisiä toimintasuunnitelmia, joiden tekemiseen kaikilla on ollut mahdollisuus ja joiden toteuttamiseen kaikki voivat osallistua ja aktiivisimmat sitoutuvat. Yhteisöllisyys sekä vastuunotto oman alueen hyvinvoinnista ja ympäristöstä on lisääntynyt. Kaupunkien eri osat – syrjäisemmätkin - löytävät oman roolinsa ja vahvuutensa. Paikallisuus ja alueidentiteetti näkyvät toiminnassa sekä syntyvissä palveluissa ja tuotteissa.

Kaupunkijaosto


Asikaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2015 - 2016

Hankeaika 1.5.2015 – 31.12.2016
Julkinen rahoitus 57 634 (sis. ESR- valtio- ja kuntarahaa)

Sepran tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saada asukkaat ja kansalaisjärjestöt aktivoitua verkostomaiseen ja järjestäytyneeseen yhteistyöhön Kotkassa myös keskusta-alueiden osalta. Näin tuetaan tasa-arvoista toimintaa eri alueiden välillä, sillä maaseudulla toimintaa on toteutettu jo vuodesta 2001.

Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistui Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon 2014-2020, johon Kotkan ja Kouvolan toimijat ovat kirjanneet yhteisen näkemyksensä alueen vahvuuksista ja mahdollisuuksista, yhtä lailla kuin uhat sekä heikkoudet. Näiden lisäksi yhdessä on
määritelty neljä kokonaisuutta - Asukkaiden aktivointi sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen, Kaupunginosayhdistysten/ kaupunkialueilla toimivien yhteisöjen toiminnan kehittäminen, Asukkaat paikalliskehittäjinä - toimintamallien kehittäminen (lähidemokratia) sekä Kaupunkikeskustojen ja lähiöiden
kehittäminen ja toiminnan lisääminen - joiden avulla halutaan lähteä kehittämään omaehtoisesti Kotkaa asuinpaikkana ja elinympäristönä. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2015-2016 hankkeen toiminta perustuu em. toimintasuunnitelman toteutukseen Kotkan osalta.

Hankkeen aikana tehdään tutuksi omaehtoista paikallisen kehittämisen toimintatapaa. Päätavoitteena on, että asukkaat aktivoituvat osallistumaan alueensa kehittämistyöhön ja yhteiskunnan toimintaan sekä parhaimmillaan löytävät erilaisia työllistymisväyliä. Kotkan toimintasuunnitelmaan 2020 on listattu lukuisia toimenpiteitä, joilla edistetään omaehtoista alueen kehittämistyötä ja etsitään tapoja parantaa työllistymistä, joista tähän varsin lyhytkestoiseen hankkeeseen on poimittu mukaan muutamia seuraaviin asiakokonaisuuksiin liittyen

Asukkaiden aktivointi sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen

omaehtoisen kehittämistyön näkyväksi tekeminen
- toteutuu mm. hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä esiin tuovia tapahtumia ja opintoretkiä järjestämällä
omaehtoisen, paikallisen kehittämistyön valmiuksien parantaminen
- toteutuu mm. toimijoiden osaamista lisäävien koulutusten ja kohdennetun neuvonnan kautta
yhteisöllisyyden lisääminen
- toteutuu mm. lähiöissä yhteisellä tekemisellä, järjestämällä asukastapaamisiltoja
paikallisidentiteetin löytyminen ja sen vahvistaminen
- toteutuu mm. järjestämällä kotiseutu- ja asuinaluekierroksia 
lähidemokratian vahvistaminen
- toteutuu mm. luomalla vuorovaikutteisia viestintäkanavia toimijoilta kaupungille - kaupungilta toimijoille
yhteisten tilojen käytön lisääminen sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi
- toteutuu mm. järjestämällä koulutus- ja ideointi-iltoja vajaakäytössä olevissa yhteisissä tiloissa

Yhteisöjen toiminnan kehittäminen sekä yhteistyö

  • yhdistysten ja yhteisöjen monipuolisen toiminnan esiin tuominen
    - toteutuu mm. eri kaupunginosissa järjestettävien yhteisötoritapahtumien avulla
  • kulttuurinvaihdon lisääminen
    - toteutuu mm. erilaisten teematapaamisten kautta (ruoka, tanssi, käsityö, historia, taide yms.)
  • yhteisöjen kannustaminen kansainvälisyyteen
    - toteutuu mm. hyödyntämällä nuorten ja maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuurituntemusta opintomatkojen ja verkkoviestinnän organisoimisessa
  • maaseudun ja kaupungin asukkaiden yhteistyön ja vertaistoiminnan kehittäminen
    - toteutuu mm. järjestämällä teematapaamisia kummallakin alueella eri toimijoiden kesken hyvien
  • toimintatapojen siirtämiseksi ja omaksumiseksi

Tuloksena alueelle saadaan vireää toimintaa, sosiaalista osallisuutta sekä uudenlaisia ideoita työllistymistavoista. Asukkaiden hyvinvointi sekä vuorovaikutus eri sektoreiden ja alueiden välillä tulee lisääntymään ja pitkäjänteisesti työtä jatkaen voidaan nähdä, kuinka toiminta tukee ihmisten työllistymistä ja
estää syrjäytymistä. Hanke mahdollistaa Kotkassa paikallisen kehittämisen toimintamallia yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Suomessa, joka paitsi lisää selvästi asukkaiden välistä yhteistyötä myös tukee yhteiskuntavastuullisen kansalaistoiminnan kehittymistä. Näin luodaan parempia valmiuksia estää sekä
vähentää syrjäytymistä ja lisätä monikulttuurisuuden positiivista hyödyntämistä. 

Hankkeen toteuttajalla Sepralla on laajassa yhteistyöverkostossa lukuisia paikallisia ja alueellisia yhteistyötahoja, mutta myös paljon kansallisia sekä kansainvälisiä kumppaneita. Tämän hankkeen osalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat Kotkan kaupungin lisäksi mm. Kotkan korttelikodit ry, Ravimäkiyhdistys,
Kasvava ry ja lukuisat pienemmät paikallisyhdistykset. Tärkeä yhteistyöverkoston osa on kollegaryhmä Pohjois-Kymen Kasvu Kouvolassa, josta löytyy vastaavaa omaehtoisen kehittämisen osaamista sekä verkostoja kaupunkitoiminnan omaehtoisen kehittämisen käynnistämisessä ja kehittämisessä myös
hankkeen kohderyhmälle Kotkassa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella paneudutaan sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, jotta ihmiset eivät syrjäydy ja vetäydy yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle. Hanketta on valmisteltu kesästä 2014 lähtien EAKR-rahoituksella toteutetun toiminnan aikana, jossa järjestettiin lukuisia tapaamisia niin eri teemojen ympärillä kuin eri puolilla aluetta, joissa asukkaat ja yhdistysedustajat itse analysoivat oman alueen voimavaroja ja mahdollisuuksia sekä uhkia ja heikkouksia. Näiden pohjalta löytyi asiakokonaisuuksia, joita kehittämällä nähtiin päästävän vireämpään, parempaan asuinpaikkaan vuoteen 2020 mennessä.
Kotkan toimintasuunnitelmaan kirjatuista toimenpiteistä osa voidaan toteuttaa keskusta-alueen ja maaseututoimijoiden yhteistyönä, jolloin Sepra voi etsiä sopivia rahoituskanavia tai jopa tukea omista varoistaan joitakin toimia. Tämä tukee tavoitetta eri rahastojen välisestä yhteistyöstä ja tehokkaasta
hankevarojen käyttämisestä. Tällainen mahdollisuus on aivan uutta Kotkan keskustan osalta. On tarpeen saada aikaan pysyvää muutosta toimintatapoihin, joissa ihmisten mahdollisuudet osallistua omaehtoiseen, paikalliseen kehittämiseen ovat eriarvoisia riippuen siitä, asuuko henkilö maaseutualueella vai
kaupunkikeskustassa.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, työttömät, nuoret, maahanmuuttajat ja erityisryhmät. Nämä suoraan yksittäisinä toimijoina tai edustamiensa yhdistysten kautta. Välillisesti kohderyhmänä ovat kaupunkien yhdistykset, yhteisöt ja järjestöt jäsenineen, joiden toimintaa pyritään kehittämään niin että ne voivat paremmin vastata syrjäytymisen ehkäisemisen haasteisiin ja lähteä osaltaan toteuttamaan omaehtoista paikallista kehittämistyötä.

Toteutus

Sepran päätehtävänä on kohderyhmän aktivoiminen sekä koulutuksen ja neuvonnan avulla lisätä toimijoiden valmiuksia osallistua omaehtoiseen kehittämistyöhön. Lisäksi Sepralla on aktiivinen rooli viestinnän ja eri kohderyhmän toimijoiden yhteistyön kehittämisessä

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Leader Sepra on tuonut pienimuotoisesti alueellaan esiin yhteiskunnallista yrittäjyyttä jo useamman vuoden ajan. Teemaan on käyty tutustumassa mm. Irlannin St Munchinsin yhteiskunnallisessa yrityksessä sekä Eskolan kylässä Suomessa. Näiden käyntien sekä paikallisilta toimijoilta tulleen viestin mukaan oli selvää, että toimijoille tulisi tarjota mahdollisuus päästä paremmin tutustumaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaan sekä erilaisiin yhteisötaloihin Suomessa sekä mahdollisuuksien mukaan Suomen ulkopuolella.

Vuoden 2021 loppuun kestävässä hankkeessa tuodaan laajemmin tietoa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä erityisesti nuorille, järjestetään muutama isompi tapahtuma teemaan liittyen sekä mahdollistetaan nuorten ja yhteisöjen edustajien vapaaehtoisjaksot yhteiskunnallisiin yrityksiin Suomessa, Virossa ja Irlannissa. Lisätietoa sivun alalaidan liitteesnä olevasta hankekuvauksesta tai ottamalla yhteyttä koordinaattori Heidiin.

Heidi Hansén
heidi.hansen(at)sepra.fi
044 - 277 4515

Metsäkylän kehittämistiimi Eskolan ihmettä oppimassa

Haminan Metsäkylässä on tavoitteena pelastaa lakkautusuhan alla oleva koulu ja kehittää siinä sivussa myös muita kyläpalveluita asukkaiden tarpeisiin. Kylällä on selvitetty eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi ja mallia on haettu mm. Kannuksen Eskolan kylästä, missä kyläpalveluista on tullut jo kansainvälisen luokan menestystarina. Oleellisessa roolissa Eskolassa on ollut yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen, mikä on nyt suunnitteilla myös Metsäkylään. Teimmekin Metsäkylän pienen kehittämistiimin kanssa syventävän opintomatkan Eskolaan 14.-15.6. ja otimme tarkemmin selvää, miten siellä on saatu asiat rullaamaan.

Eskolassa meitä olivat opastamassa kyläprojektien monivuotinen hankevetäjä Miia Tiilikainen ja kehittämistyössä aktiivisesti mukana oleva kyläläinen Jaakko Hautamäki. Esittelyn lomassa saimme hyödyllisiä vinkkejä siitä, mihin toiminnan suunnittelussa kannattaa panostaa ja mihin puolestaan ei kannata ryhtyä. Oman kylän vahvuudet ja brändi on hyvä löytää heti alusta alkaen ja tuotteistaa palveluja sen pohjalta. Ennen yrityksen perustamista on tärkeää haastatella kyläläisiä ja selvittää palveluiden todellinen kysyntä. Haastatteluja tehdessä löytyy samalla myös tekijöitä. Kyläpalveluyritykseen palkattavilla henkilöillä on tärkeää olla visio kylän kehittämisestä ja valmiuksia sijaistaa myös muissa työtehtävissä.

Vierailu avasi matkalaisille hyvin sitä, mistä yhteiskunnallisessa yrittämisessä on kysymys. On löydettävä ne tuottavat toiminnat, joilla rahoitetaan kylän kannalta välttämättömiä ja vähemmän tuottavia palveluita kuten koulukiinteistön ylläpito. Metsäkyläläiset ovat aloittaneet kaupungin kanssa neuvottelut koulukiinteistön saamiseksi kylätoimijan haltuun, jolloin kiinteistörasitus poistuisi kaupungilta ja koulun oppilaskohtaiset kustannukset alenisivat. Omassa koulukiinteistössä voidaan sitten järjestää myös muuta toimintaa kuten yksityistä päivähoitoa, iltapäivätoimintaa ja vaikkapa lounasruokalaa.

Metsäkylän tiimi on tyytyväinen matkaansa. Mukana ollut nuori kotihoitoyrittäjä Nelli Koivu pitää tärkeänä, että kylään saadaan töitä. Reissun kuopus Aaron Pihkanen toimii jo kylän markkinointivastaavana ja mielii kyläyritykseen töihin kokkiopintojen jälkeen. Kylän tonttiasiamies Sari Kotiranta on kiinnostunut oppimaan vielä lisää siitä, miten kylään saadaan uusia asukkaita. Saila Koivu on tekemässä kyläpalveluyrityksen liiketoimintasuunnitelmaa opinnäytetyönään ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannah Honkanen vastaa siitä, että asioita lähdetään nyt pistämään käytäntöön. Opintomatka järjestettiin Sepran tuella.