Saavutettavuus-avustimet

Skip to main content

Yhteistötalot ja yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Kymenlaaksossa

Hankeaika: 01.03.2019 - 30.06.2021
Julkinen tuki: ESR:n ja valtion rahoitus 100 375 euroa, mikä on 80,00 % hankkeen budjetista

Sepran Nuoret ja kansalaistoiminta Etelä-Kymenlaaksossa 2017-2019 hankkeen S20918 aikana toimintaan mukaan tulleista kokoontumispaikoista ja kylä- tai yhdistystaloista on muodostettu ’kumppanuuspöytä’ yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja yhteisötalojen kehittämisestä kiinnostuneista tahoista. Yhteisötalotoimijoiden kanssa on käyty miettimään nuorten ja erityisryhmien osuutta heidän toiminnassa, ja sitä, mitä talot voisivat jatkossa tarjota enemmän. Yhteisötalotoimijoiden joukossa toimivat nuoret ovat kevään 2018 Irlannin käynnin aikana St Munchinsin yhteiskunnallisessa yrityksessä kyenneet vahvistamaan kieli- ja kulttuuritaitojaan. Syyskuussa 2018 tämän pöydän edustajat työstivät omia ajatuksiaan eteenpäin Helsingin Yliopiston ammattilaisten kanssa, ja kävivät tutustumassa Eskolan yhteiskunnallisen yrittäjyyden malliin.

Jo kevään 2018 aikana nousi esiin se, että yhteisötalotoimijoiden lisäksi useammille nuorille tulisi tarjota mahdollisuus päästä tutustumaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaan sekä erilaisiin yhteisötaloihin Suomessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös Suomen ulkopuolella. Nuoret, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia käydä kielikursseilla tai vaihto-oppilaana pääsisivät näin hakemaan matalan kynnyksen kansainvälistä kokemusta turvallisesti järjestettynä. Kenenkään osallistuminen ei jää varallisuudesta kiinni, eikä siitä, ettei osaa tai uskalla.

Samalla alueen keskeiset yhteisötoimijat rohkaistuvat ottamaan askeleen yhteiskunnallisen yrittäjyyden suuntaan, ja luovat näin samalla nuorille yhden uuden väylän päästä kohti työelämää. Tavoite on haastava, sillä esimerkkejä toimivista yhteiskunnallisista yrityksistä on vielä melko vähän. Siksi ideoiden ja rohkaisun saaminen kansainvälisiltä kumppaneilta on tärkeää, samoin kuin se, että toimintaa kehittää yhtä aikaa useampia tahoja, jolloin voidaan hyötyä vertais-oppimisesta.

Yhteisötaloa voi pyörittää yhdistys, jolloin sillä on jäsenistö, joka pienellä jäsenmaksulla hyötyy yhdistyksen/talon tarjoamista palveluista ja saa tiloja oman yhdistyksen käyttöön edullisesti. Talolla voi olla jokin tietty kohderyhmä – lapset, seniorit, mielenterveyskuntoutujat, yhdistykset - tai se voi olla esim. kyläyhteisöä ja hyvin erilaista toimintaa varten rakennettu. Monia näistä kunta tai kaupunki tukee rahallisesti esim. vuokrakulujen osalta, jolloin toimijat keskittyvät itse toiminnan kehittämiseen. Ideaalitilanne olisi sellainen, missä toimijat pääsevät kehittämään yhteisötaloa yhteiskunnallisen yrityksen suuntaan. Tuolloin tarjottavat palvelut tuovat paitsi tuloja yhteisötalon kehittämiseen ja ylläpitoon myös enemmän mahdollisuuksia työllistää asukkaita sekä asukkaille työllistää itsensä.

Leader Sepran ’kumppanuuspöydässä’ ovat tällä hetkellä mukana mm.

  • Kahvila-Olohuone Jaspis sekä Metsäkylän seuratalo Haminasta
  • Klamilan kylätupa Virolahdelta
  • Kumppanuustalo Viikari sekä Korttelikodit Naapuri, Muorikka, Alvariska, Ratikka ja Loisto Kotkasta
  • Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly Kotkasta
  • Yhteisötalo Greippi Kotkasta
  • Kotipaikka Pyhtää Pyhtäältä

Kylä- ja yhdistystaloja, joiden olisi mahdollisuus kehittyä yhteisötalojen suuntaan on muitakin, ja näiden on mahdollista tulla mukaan hankkeen toimintaan toisten rohkeiden esimerkkien avulla myöhemminkin. Kumppanuustalot sekä Korttelikodit ovat eräs esimerkki siitä, miten kuntien tuella sekä resursseilla, ja työllistettyjen sekä erilaisten hankkeiden avulla on rakennettu toimivia kohtaamispisteitä alueelle. Osa myös näistä voisi parhaimmillaan kehittyä yhteiskunnalliseksi yritykseksi, mutta tarvitaan esimerkkejä, vahvaa verkostoa ja rohkaisua. Kiinnostavia esimerkkejä löytyy Suomesta mm. Oulusta, Turusta ja Joensuusta.

Yhteiskunnallinen yritys tarjoaa ratkaisun johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen, eikä tavoittele voittoa omistajille vaikkakin sen tavoitteena on kannattava toiminta. Yhteiskunnallisessa yrityksessä voitosta käytetään/ lahjoitetaan enemmän kuin puolet toiminnan edistämiseen ja toiminta on läpinäkyvää. Toiminnan yhteiskunnallinen tarkoitus kuvataan selvästi yhteisön säännöissä ja yritysmuoto voi olla mikä vain, joten toimija voi olla myös rekisteröity yhdistys. Sitran mukaan yhteiskunnallisen yrityksen tarkoitus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Tyypillisesti yritys perustetaan halusta tuoda ratkaisu tai uusi toimintamalli yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista ja siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen.

Suomessa tunnetuimpia yhteiskunnallisia yrityksiä ovat Lastenpäivän säätiön Linnanmäki ja Diakonissalaitoksen omistama Diacor. Uutta toimintaa voi syntyä minkä tahansa yhteiskunnallisen epäkohdan tai mahdollisuuden ympärille, eikä yhteiskunnallinen yrittäjyys liity ainoastaan sosiaali- ja terveyssektoriin. Toiminta voi liittyä nuorten hyvinvointiin, alueelliseen elinvoimaisuuteen, kulttuuriin, liikuntaan, erityisryhmien tarpeisiin tai vaikka koulutukseen.

Suomalaisen Työn Liitto ry voi myöntää kriteerit täyttäville yrityksille Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Sen mukaan yhteiskunnalliset yritykset toimivat vastuullisesti ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. 199 yritystä on jo saanut käyttöönsä tämän merkin.

Eteläisessä Kymenlaaksossa esimerkkejä suurista toimijoista, jotka ovat saaneet kyseisen merkin ovat mm. Kaakkois- Suomen Sosiaalipsyliatrinen yhdistys, Palvelutalo Koskenrinne ja SOTEK-säätiö. Nämä kaikki ovat isoja organisaatioita, mutta valtakunnallisesti joukosta löytyy myös pienempiä, kuten Eräjärven Kyläyhdistys Orivedellä ja Into-Pajat ry Imatralla. Toisaalta, löytyy myös erinomaisia esimerkkejä kuten Eskolan Kylä, jotka toimivat yhteiskunnallisina yrityksinä mutta eivät ole hakeneet maksullista Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä.

Kansainvälisesti esimerkit ovat hyvin vaihtelevia, eikä yhteiskunnallisia yrityksiä hallinnoida välttämättä samalla tavalla kuin Suomessa. Kuitenkin perus toiminta-ajatus ja moninaiset palvelut sekä tavoite työllistää ja parantaa olosuhteita ovat kaikkialla olemassa. Parhaimmillaan hankkeen avulla päästään hyötymään myös näistä kansainvälisistä ideoista.

Tavoitteena on tutustua erilaisiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotoihin, ja niiden avulla saada alueelle syntymään 1- 2 yhteiskunnallista yritystä. Lisäksi halutaan saada vietyä eteenpäin olemassa olevia yhdistysten taloja tai toimijoiden toimipisteitä niin, että useammasta kehittyy sellaisia yhteisötaloja, jotka kykenevät tarjoamaan harjoittelu-sekä vapaaehtoistyöpaikkoja

Nuorten osalta tavoitteena on tarjota erilaisia malleja löytää töitä ja rohkeutta esimerkiksi itsensä työllistämiseen turvallisesti yhteiskunnallisen yrityksen kautta. Kansainvälinen kokemus vapaaehtoistyöstä yhteiskunnallisessa yrityksessä on myös nuorelle itsetuntoa lisäävä kokemus, sekä selvä meriitti ansioluettelossa aikana, jolloin kansainvälisyys on arkea lähes alalla kuin alalla.

Sepran kansalaistoimijalähtöisen kaupunkitoiminnan osalta halutaan päästä taas yksi askel eteenpäin tuomalla kansainvälinen yhteistyö lisäarvoineen osaksi toimintaa. EUn seuraavan ohjelmakauden tavoitteena on vahvistaa monirahastoista, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, ns. CLLD toimintaa, ja tässä Sepran toiminta on jo nyt hyvässä vauhdissa.

Kymenlaakson maakuntaohjelmassa alueelle kaivataan uutta elinvoimaa, ja kansainvälisyys on läpileikkaava teema. Tämän toiminnan avulla tarjotaan käytännön kansainvälistymismahdollisuuksia niin nuorille kuin yhteisötoimijoille. Lisäksi vertaistoimintaa nuorten ja toimijoiden välillä kyetään alustamaan sekä toteuttamaan paitsi kansainvälisten vapaaehtoisjaksojen avulla myös hyödyntämällä sähköisiä alustoja, kuten appear.in keskusteluhuoneita.

Leader Sepra tukee vuosina 2019-2021 paikallisia yhteisöjä niiden kulkiessa kohti yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Ilmoittautumalla verkostoomme saat tietoa tulevasta toiminnasta, pääset mukaan työpajoihin ja voit hakeutua kansainväliseen vaihtoon Irlantiin tai Viroon.

Ota rohkeasti yhteyttä koordinaattori Heidiin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja tilaa uutiskirjeemme sivuiltamme www.sepra.fi, jotta pysyt ajan tasalla toiminnasta sekä tapahtumista!

 

  • Osumia: 1958

ASUKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN KOTKASSA 2015-2016

Hankeaika 1.5.2015 – 31.12.2016
Julkinen rahoitus 57 634 (sis. ESR- valtio- ja kuntarahaa)

Sepran tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saada asukkaat ja kansalaisjärjestöt aktivoitua verkostomaiseen ja järjestäytyneeseen yhteistyöhön Kotkassa myös keskusta-alueiden osalta. Näin tuetaan tasa-arvoista toimintaa eri alueiden välillä, sillä maaseudulla toimintaa on toteutettu jo vuodesta 2001.

Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistui Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon 2014-2020, johon Kotkan ja Kouvolan toimijat ovat kirjanneet yhteisen näkemyksensä alueen vahvuuksista ja mahdollisuuksista, yhtä lailla kuin uhat sekä heikkoudet. Näiden lisäksi yhdessä on
määritelty neljä kokonaisuutta - Asukkaiden aktivointi sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen, Kaupunginosayhdistysten/ kaupunkialueilla toimivien yhteisöjen toiminnan kehittäminen, Asukkaat paikalliskehittäjinä - toimintamallien kehittäminen (lähidemokratia) sekä Kaupunkikeskustojen ja lähiöiden
kehittäminen ja toiminnan lisääminen - joiden avulla halutaan lähteä kehittämään omaehtoisesti Kotkaa asuinpaikkana ja elinympäristönä. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2015-2016 hankkeen toiminta perustuu em. toimintasuunnitelman toteutukseen Kotkan osalta.

Hankkeen aikana tehdään tutuksi omaehtoista paikallisen kehittämisen toimintatapaa. Päätavoitteena on, että asukkaat aktivoituvat osallistumaan alueensa kehittämistyöhön ja yhteiskunnan toimintaan sekä parhaimmillaan löytävät erilaisia työllistymisväyliä. Kotkan toimintasuunnitelmaan 2020 on listattu lukuisia toimenpiteitä, joilla edistetään omaehtoista alueen kehittämistyötä ja etsitään tapoja parantaa työllistymistä, joista tähän varsin lyhytkestoiseen hankkeeseen on poimittu mukaan muutamia seuraaviin asiakokonaisuuksiin liittyen

Asukkaiden aktivointi sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen

omaehtoisen kehittämistyön näkyväksi tekeminen
- toteutuu mm. hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä esiin tuovia tapahtumia ja opintoretkiä järjestämällä
omaehtoisen, paikallisen kehittämistyön valmiuksien parantaminen
- toteutuu mm. toimijoiden osaamista lisäävien koulutusten ja kohdennetun neuvonnan kautta
yhteisöllisyyden lisääminen
- toteutuu mm. lähiöissä yhteisellä tekemisellä, järjestämällä asukastapaamisiltoja
paikallisidentiteetin löytyminen ja sen vahvistaminen
- toteutuu mm. järjestämällä kotiseutu- ja asuinaluekierroksia 
lähidemokratian vahvistaminen
- toteutuu mm. luomalla vuorovaikutteisia viestintäkanavia toimijoilta kaupungille - kaupungilta toimijoille
yhteisten tilojen käytön lisääminen sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi
- toteutuu mm. järjestämällä koulutus- ja ideointi-iltoja vajaakäytössä olevissa yhteisissä tiloissa

Yhteisöjen toiminnan kehittäminen sekä yhteistyö

  • yhdistysten ja yhteisöjen monipuolisen toiminnan esiin tuominen
    - toteutuu mm. eri kaupunginosissa järjestettävien yhteisötoritapahtumien avulla
  • kulttuurinvaihdon lisääminen
    - toteutuu mm. erilaisten teematapaamisten kautta (ruoka, tanssi, käsityö, historia, taide yms.)
  • yhteisöjen kannustaminen kansainvälisyyteen
    - toteutuu mm. hyödyntämällä nuorten ja maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuurituntemusta opintomatkojen ja verkkoviestinnän organisoimisessa
  • maaseudun ja kaupungin asukkaiden yhteistyön ja vertaistoiminnan kehittäminen
    - toteutuu mm. järjestämällä teematapaamisia kummallakin alueella eri toimijoiden kesken hyvien
  • toimintatapojen siirtämiseksi ja omaksumiseksi

Tuloksena alueelle saadaan vireää toimintaa, sosiaalista osallisuutta sekä uudenlaisia ideoita työllistymistavoista. Asukkaiden hyvinvointi sekä vuorovaikutus eri sektoreiden ja alueiden välillä tulee lisääntymään ja pitkäjänteisesti työtä jatkaen voidaan nähdä, kuinka toiminta tukee ihmisten työllistymistä ja
estää syrjäytymistä. Hanke mahdollistaa Kotkassa paikallisen kehittämisen toimintamallia yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Suomessa, joka paitsi lisää selvästi asukkaiden välistä yhteistyötä myös tukee yhteiskuntavastuullisen kansalaistoiminnan kehittymistä. Näin luodaan parempia valmiuksia estää sekä
vähentää syrjäytymistä ja lisätä monikulttuurisuuden positiivista hyödyntämistä. 

Hankkeen toteuttajalla Sepralla on laajassa yhteistyöverkostossa lukuisia paikallisia ja alueellisia yhteistyötahoja, mutta myös paljon kansallisia sekä kansainvälisiä kumppaneita. Tämän hankkeen osalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat Kotkan kaupungin lisäksi mm. Kotkan korttelikodit ry, Ravimäkiyhdistys,
Kasvava ry ja lukuisat pienemmät paikallisyhdistykset. Tärkeä yhteistyöverkoston osa on kollegaryhmä Pohjois-Kymen Kasvu Kouvolassa, josta löytyy vastaavaa omaehtoisen kehittämisen osaamista sekä verkostoja kaupunkitoiminnan omaehtoisen kehittämisen käynnistämisessä ja kehittämisessä myös
hankkeen kohderyhmälle Kotkassa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella paneudutaan sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, jotta ihmiset eivät syrjäydy ja vetäydy yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle. Hanketta on valmisteltu kesästä 2014 lähtien EAKR-rahoituksella toteutetun toiminnan aikana, jossa järjestettiin lukuisia tapaamisia niin eri teemojen ympärillä kuin eri puolilla aluetta, joissa asukkaat ja yhdistysedustajat itse analysoivat oman alueen voimavaroja ja mahdollisuuksia sekä uhkia ja heikkouksia. Näiden pohjalta löytyi asiakokonaisuuksia, joita kehittämällä nähtiin päästävän vireämpään, parempaan asuinpaikkaan vuoteen 2020 mennessä.
Kotkan toimintasuunnitelmaan kirjatuista toimenpiteistä osa voidaan toteuttaa keskusta-alueen ja maaseututoimijoiden yhteistyönä, jolloin Sepra voi etsiä sopivia rahoituskanavia tai jopa tukea omista varoistaan joitakin toimia. Tämä tukee tavoitetta eri rahastojen välisestä yhteistyöstä ja tehokkaasta
hankevarojen käyttämisestä. Tällainen mahdollisuus on aivan uutta Kotkan keskustan osalta. On tarpeen saada aikaan pysyvää muutosta toimintatapoihin, joissa ihmisten mahdollisuudet osallistua omaehtoiseen, paikalliseen kehittämiseen ovat eriarvoisia riippuen siitä, asuuko henkilö maaseutualueella vai
kaupunkikeskustassa.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, työttömät, nuoret, maahanmuuttajat ja erityisryhmät. Nämä suoraan yksittäisinä toimijoina tai edustamiensa yhdistysten kautta. Välillisesti kohderyhmänä ovat kaupunkien yhdistykset, yhteisöt ja järjestöt jäsenineen, joiden toimintaa pyritään kehittämään niin että ne voivat paremmin vastata syrjäytymisen ehkäisemisen haasteisiin ja lähteä osaltaan toteuttamaan omaehtoista paikallista kehittämistyötä.

Toteutus

Sepran päätehtävänä on kohderyhmän aktivoiminen sekä koulutuksen ja neuvonnan avulla lisätä toimijoiden valmiuksia osallistua omaehtoiseen kehittämistyöhön. Lisäksi Sepralla on aktiivinen rooli viestinnän ja eri kohderyhmän toimijoiden yhteistyön kehittämisessä

  • Osumia: 5042

Perinnematkaillen vuoteen 2020

Hankeaika 1.8.2015 - 30.6.2017
Julkinen rahoitus 180.000 euroa (sis. EU, valtio- ja kuntarahaa)
Hanke on alueiden välinen Leader Ykkösakselin ja Leader Sepran kanssa

Hankkeen avulla edistetään paikallista matkailutoimintaa kahden Leader-ryhmän alueella aktivoimalla alueen toimijoita löytämään oman alueensa historian ja erityispiirteiden tuomat mahdollisuudet. Hankkeessa toteutettavien tapahtumien ja retkien aikana alueelle muodustuu uusia ja entistä vahvempia verkostoja matkailutoimijoiden ja yhdistysten välille. Yhdistykset toimivat tärkeänä linkkinä alueen vahvuuksien ja historian tuntemuksessa. Alueen toimijoiden yhteistyö kotiseutunsa kehittämisessä luo yhteisöllisyyttä ja sitouttaa eri ikäisiä toimijoita. Kokemuksen vaihtoa ja hyviä käytäntöjä haetaan sekä kotimaasta että ulkomailta.

Hakija

Ykkösakseli ry toimii hankkeen hakijana ja hallinnoijana, joka vastaa hankkeen toteutuksesta sekä seurannasta. 

Kumppani Sepra

Leader Sepra on hanketta Kymenlaakson puolella toteuttava kumppani. Sepra vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta alueellaan ja osallistuu hankkeen raportoinnin ja maksatusten valmisteluun oman alueensa sekä tarvitessa yhteisten toimien osalta. Matkailun edistäminen alueen perinteiden pohjalta tukee kaikkien Sepra 2020-strategian painopisteiden toteutusta.

Hankkeen organisaatio ja johtaminen

Ykkösakseli on päävastuussa hankkeen toteutuksesta. Hankkeen toteutuksen kannalta tärkeät päätökset tehdään hankkeen ohjausryhmässä. 

Seprassa hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaa pääosin toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen sekä hänen apunaan toimiva, taloushallinnosta ja viestinnästä pitkälti huolehtiva koordinaattori Heidi Hansén. Hankkeeseen kohdistuu yhteensä alle 1 htv työaika.

Hankkeen tausta ja tarpeellisuus

Matkailu on yksi niistä toimialoista, joilla odotetaan olevan yhä suurempi merkitys maaseudun työllisyydessä ja elinvoimaisuudessa. MEKin (Matkailun edistämiskeskuksen) selvityksen mukaan matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2013 arviolta 13,3 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli 32 prosenttia eli 4,3 miljardia euroa.

Matkailun osuus on 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli suurempi kuin elintarviketeollisuuden, yli kaksi kertaa niin suuri kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen. Matkailualan työpaikoista noin 30% on nuorten työpaikkoja.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on löytää useampia keskeistä alueen perinteisiin ja historiaan liittyviä teemoja joiden ympärille käydään miettimään kehittämistoimia…..
Hankkeen tavoitteiden seurannan mittarit:

  • teematapahtumat 2 kpl
  • osallistujaa tilaisuuksissa 200 henkeä
  • tutustumisretkien osallistujamäärä 60 henkeä
  • teemaan liittyviä hanketukihakemuksia 2 kpl
  • alueelliset yhteistyötapaamiset 6 kpl
  • alueiden väliset yhteistyötapaamiset 4 kpl

Hankkeen toteutumista seurataan tapaamisiin, retkille ja muihin tapahtumiin osallistuvien määrillä, hankkeen avulla käynnistetyillä hankkeilla sekä alueellisen ja alueiden välisen yhteistyön käynnistymisellä.

Hankeaika 1.8.2015 - 30.6.2017

Julkinen rahoitus 180.000 euroa (sis. EU, valtio- ja kuntarahaa)
Hanke on alueiden välinen Leader Ykkösakselin ja Leader Sepran kanssa

Hankkeen avulla edistetään paikallista matkailutoimintaa kahden Leader-ryhmän alueella aktivoimalla alueen toimijoita löytämään oman alueensa historian ja erityispiirteiden tuomat mahdollisuudet. Hankkeessa toteutettavien tapahtumien ja retkien aikana alueelle muodustuu uusia ja entistä vahvempia verkostoja matkailutoimijoiden ja yhdistysten välille. Yhdistykset toimivat tärkeänä linkkinä alueen vahvuuksien ja historian tuntemuksessa. Alueen toimijoiden yhteistyö kotiseutunsa kehittämisessä luo yhteisöllisyyttä ja sitouttaa eri ikäisiä toimijoita. Kokemuksen vaihtoa ja hyviä käytäntöjä haetaan sekä kotimaasta että ulkomailta. 

Hankkeen tavoitteiden seurannan mittarit:

  •  teematapahtumat 2 kpl
  • osallistujaa tilaisuuksissa 200 henkeä
  • tutustumisretkien osallistujamäärä 60 henkeä
  • teemaan liittyviä hanketukihakemuksia 2 kpl
  • alueelliset yhteistyötapaamiset 6 kpl
  • alueiden väliset yhteistyötapaamiset 4 kpl

Hankkeen toteutumista seurataan tapaamisiin, retkille ja muihin tapahtumiin osallistuvien määrillä, hankkeen avulla käynnistetyillä hankkeilla sekä alueellisen ja alueiden välisen yhteistyön käynnistymisellä.

 

  • Osumia: 4418

Vihreän kasvun mahdollisuus

Hankeaika: 1.6.2016 - 31.12.2017
Julkinen rahoitus 180.000 euroa (sis. EU-, valtio- ja kuntarhaa)
Hanke on alueiden välinen Leader SILMU ry:n ja Leader Sepran kanssa.

Hankkeenloppuraportin ja muuta materiaalia löydät Leader Silmun sivulta.

"VKM" on tiedonvälityshanke, jonka pääasiallisena tavoitteena on avata Biotalous - käsitettä alueilla ja lisätä toimijoiden tietämystä teemasta sekä synnyttää teeman mukaisia hankkeita. Biotaloudesta on tutkimustuloksia runsaasti, mutta tulosten levittämistä suuren yleisön tietoisuuteen ei ole panostettu. Hanke tekee myös kokeiluja sekä uusia avauksia, luo ja siirtää hyviä käytäntöjä sekä edistää alueen toimijoiden verkostoitumista biotalouden alalla. Biotaloutta tarkastellaan hankkeen aikana laajasta näkökulmasta; niin uusiutuvia luonnonvaroja tuottavan, käyttävän, jalostavan ja markkinoivan tuotannon kuin uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutuksen sekä kierrätyksen.

Lue lisää...Vihreän kasvun mahdollisuus

  • Osumia: 4242