Fullscreen Image V3

Kansainvälinen toiminta

Uusia ideoita, kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä yli rajojen

ENI-hanke

Esiselvitys itärajan Leader-ryhmien ENI CBC-ohjelmien mahdollisuuksista

Leader Sepran RYHMÄTAPAAMISEN MUISTIO

Aika: 10.2.2017 klo 10.30-12
Projektisuunnittelija Sonja Kortelainen & toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen: Keskustelu esiselvityshankkeesta ja yhteistyön tavoitteista. Kortelainen kertoi kuulumisia aiemmista tapaamisistaan Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin, Länsi-Saimaan, Joensuun ja Elävä-Kainuu Leader-ryhmien luona.

Aika: 10.2.2017 klo 13
Paikka: Yhdistyksen toimitilat, Helsingintie 1 A, Hamina
Läsnä: Tolvanen Marjo Kehittämisyhdistys Sepra ry
                Kortelainen Sonja Karelia-amk
                Matti Hytönen Suomi-Venäjä-Seuran Haminan seudun osasto
                Paavo Ahosola Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
                Ritva Villikka Rodnik ry.
                Elena Suur-Uski Rodnik ry.
                Alla Suominen Rodnik ry.
                Sanna Gango Jamilahden kansanopisto / Sepra ry.
                Siru Ahopelto Interfin Oy / Kaakkon kamarimusiikki
                Jarmo Ahonen JaPi-matkat Oy
                Jorma Huopala Kaakonkulman Kulttuurimylly ry.

Kokouksen aloitus:
Kokous aloitettiin klo 13.00. Kokous vietiin läpi vapaamuotoisena keskusteluna ja ajatustenvaihtona Marjo Tolvasen johdolla.

Yleiskeskustelu:
Marjo Tolvanen esitteli Sepran kaksi päämotiivia ja –tavoitetta rajat ylittävään yhteistyöhön:

1) Sepralla on toiveena löytää tuleviin Leader-hankkeisiin kumppaneita Venäjän puolelta, eli toimijoita, jotka tunnetaan ja joista tiedetään, että he voisivat jatkossa toimia kumppaneina oman alueensa pienempien toimijoiden puolesta.

- Kyseessä olisivat siis tietyssä mielessä "väliportaat", jotka saavat jostain rahoitusta ja osaavat jakaa sitä alueellisille     toimijoille. Tällaisia ovat esimerkiksi ainakin joillain Venäjän alueilla toimivat paikalliset aloiteryhmät (LIG).
- Haetaan jo valmisteluvaiheessa venäläisiä kumppaneita, joka olisivat sekä kiinnostuneita ympäristöaiheesta (hankkeen teema), että halukkaita kehittämään toimintaansa Leader-tyyppiseksi.
- Sepra on aiemmin ollut mukana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa Ladoga intiaitive –hankkeessa, josta on hyviä kokemuksia. Marjolla toimi hankkeessa kouluttajana ja hänellä on paljon materiaalia jo valmiiksi venäjäksi, esimerkiksi Suomen leader-toiminnasta. Vastaavaa koulutusta voisi antaa myös tässä hankkeessa, vaikka pääpaino olisikin yhteisen toiminnan toteuttamisessa.

2) Toisena päätavoitteena on Vihreä vyöhyke (Green belt) -infokeskuksen saaminen Kaakkois-Suomeen. Sopiva paikka voisi olla esim. sotahistoriallinen Salpakeskus, jolla on kaksi toimipistettä: Virolahden bunkkerimuseo (enemmän ympäristöön painottunut) ja Miehikkälän Salpamuseo (painottunut tutkimuspuoleen, sotahistoriaan). Paikaksi saattaisi soveltua myös Harjun oppimiskeskus. Muita Kaakkois-Suomessa sijaitsevia paikkoja, joissa Vihreää vyöhykettä voisi esitellä olisi esim. Lusto (sijaitsee Piällysmies ry:n alueella, joka eivät ole mukana esiselvityshankkeessa).

- Tavoitteena olisi tuoda esille rajavyöhykkeen monimuotoisuutta ja arvokasta luontoa
- Vihreä vyöhyke kulkee läpi koko itärajan, joten aihetta voisi pitää esillä muillakin alueilla Suomessa ja Venäjällä. Hienoa olisi, jos infopisteitä ym. löytyisi etelästä Lappiin asti
- Kylille voisi luontopolkujen yhteyteen tuoda esiin tietoa vihreästä vyöhykkeestä.
- Ympäristökeskuksen Aino Rekola on kiinnostunut pysymään ajan tasalla siitä, mitä Kaakkois-Suomen Leader-ryhmät suunnittelevat Vihreään vyöhykkeeseen liittyen.

Yhteisiä teemoja hankkeessa olisivat ympäristö ja yhteisöjen aktivointi, ja yhdessä venäläisten ja suomalaisten kanssa käsiteltäviä aiheita mm. ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, kierrätys. Toiminnot sisältäisivät asukkaiden oman ympäristötietouden lisäämistä ja ympäröivän luonnon hyödyntämistä kestävästi. Suomen puolella alueella villiruoka on nousussa, ja Jamilahden opistolla on Green care –osaamista.

Yllä mainittujen päätavoitteiden lisäksi Marjo Tolvasen toiveena on aktivoida alueen venäläistaustaisia asukkaita mukaan leader-toimintaan ja hankkeeseen, jotta yhteistyö rajan toiselle puolelle olisi mahdollisimman mutkatonta.

Kokouksen osallistujien esittelyt ja ajatuksia yhteistyöstä:

Jorma Huopala, Monikulttuurikeskus Mylly (Kotka), pj
- Pääasiassa toimintaa maahanmuuttajille, kerhoja ym.
- Toiveena yhteyksien vahvistaminen.
- Jos laajennetaan myös muihin kuin venäläisiin: kv-jalkapallojoukkue (n. 20 kansallisuutta), lisäksi yhteydet Laajakosken vastaanottokeskukseen.
- Myllyn uusi toimintaidea: Lähiruokaa vanhuksille, lähiruokatori Myllyn pihapiirissä (ympärillä paljon kerrostaloissa asuvia vanhuksia).
  > Marjo Tolvanen ja Jorma Huopala sopivat vievänsä tätä asiaa Leader-asiana eteenpäin jo lähiaikoina.
- Jorma Huopala edustaa myös Ristiniemen kurssikeskusta (Kotkan seurakunta)
  > voidaan huomioida ekologiset arvot kurssikeskustoiminnassa.
- Lukiotasolla alueella on ympäristöosaamista, järjestävät esim. vaeltamista Salpalinjalla (historianopettaja hoitaa).

Matti Hytönen, SVS Haminan seudun pj
- Yhteistyö Venäjälle pääasiassa kulttuurivaihtoa, esiintyjäryhmiä.
- Yhteistyökumppani Pietarissa Nadezhda Kotko, kulttuurimatkojen järjestämistä mm. Siestarjoelle. Välillä yhteydet Siestarjoelle olleet tiiviimmät, välillä yhteistyötä on harvemmin.

Paavo Ahosola, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI) – kv-asioiden koordinaattori, Venäjä-yhteistyö ja Erasmus
- 1992 alkaen Venäjä-yhteistyötä, aloitettiin inkeriläisten paluumuuttajien koulutuksilla, joita toteutettiin yli 10 vuotta.
- Kuuluvat ammatillisten oppilaitosten Venäjä-yhteistyöverkostoon, Kymenlaakson Venäjän kaupan kiltaan.
- Merenkulun puolelta ENI-hanke viritteillä, edellisellä ohjelmakaudella ENPI-rahoitusta haettiin, mutta ei päästy toteutusvaiheeseen.
- Yhteistyöoppilaitoksia Pietarissa 7 kpl, suurimpia Makarov-instituutti (Merenkulku) + Pietarin inkeri-liitto
  > Opiskelijat suorittavat yhteistyöoppilaitoksilla lyhyitä jaksoja, esim. n. viikon mittaisia.
- 2000-l. toteutettu yrityksiä tukevia hankkeita: rakennus- ja metalliala. EKAMIlla on koulutusta myös matkailualalla.
- Kv-projektit ja myytävä koulutus yhtiöitetty, koulutusviennin kokeilu EU:n ulkopuolisiin maihin: aikuiskoulutus oy, Annu Jokela-ylipiha vetää näitä. Aiheita mm. satama- ja merenkulun opiskelu, green data center vienti. Kiinnostuneita Green tech –kehittämisestä.
- Keskustelluista aiheista varsinkin Vihreä vyöhyke - keskuksen perustamisessa voisivat olla kiinnostuneita olemaan mukana.

Rodnik: Ritva Villikka (hankesihteeri), Jelena Suur-Uski, Alla Suoninen (pj)
- Jatkuvasti yhteistyötä Venäjälle, esim. venäläiset kuorot ym. ottavat spontaanisti yhteyttä, jos haluavat tulla esiintymään Suomeen.
- Sivut netissä vKontaktessa ja Facebookissa.
- V. 2017 ekologian vuosi Venäjällä – jätteidenkäsittelytehtaita Moskovan alueelle ym.
- Rodnik on hyvin kiinnostunut yhteistyöstä mahdollisessa ENI CBC -hankkeessa.

Sanna Gango, Jamilahden rehtori, Sepran hallitus
- Vihreä hoiva: opistolla erityisoppilaita, mm. autistisia, kehitysvammaisia, hyödynnetty vihreää hoivaa kuten eläinavusteista opetusta ja muuta luontoon liittyvää. Toiminnasta hyvät tulokset ja sitä ollaan lähdössä kehittämään yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa, tavoitteena laajentaa eri kohderyhmille. Tavoitteena on pidempi kehittämishankkeiden sarja tai isompi hanke 2-3 vuotta.
- Opistolla paljon eri kansallisuuksia kielikoulutuksissa.
- Venäjän puolelle on yhteistyötä Repin-instituutin kanssa, kuvataidekoulutusta.

Siru Ahopelto, Kaakon kamarimusiikki & Kehitysyhtiö interfin Oy tj.
- Interfin Oy = kehitysyhtiö, johon kuuluvat Virolahti ja Miehikkälän kunnat, toivottavasti Haminakin saadaan mukaan tulevaisuudessa.
- Viipurin pienyrityskeskus on ollut yhteydessä ENI CBC –asioissa.
- Myös saaristo kannattaa pitää mielessä!

Jarmo Ahonen, Japi-matkat ja Sepran hallitus
- Japi-matkojen päätuote Venäjän-matkailu: pääasiallinen toiminta-alue Kostamuksesta Pihkovaan, erityisesti Karjalan kannas.
- Venäläisten kotimaanmatkailu lisääntynyt merkittävästi.
- Ainakin Viipurin alueella paljon aktiivista nuorisoa kulttuuripuolella, ympäristöasiat voisi nostaa esiin lisää.

Mahdollisia kumppanialueita Venäjällä:

- Alueen pienemmät kaupungit Venäjän puolella tiiviissä yhteistyössä – myös Svetogorsk, Johannes, Viipuri.
- Sepran kumppaneilla aktiivista yhteistyötä esim. Sietarjoelle (Sestroretsk):
• n. 40 000 asukasta, sis. myös maaseututyyppistä aluetta.
• Hallinnollisesti itsenäinen osa Pietaria, Kurortin piiri - paljon parantoloita, rannikolla, kauniit maisemat, ympäristöasiat heille varmasti kiinnostavia.
• Rodnikilla alueelle tiiviit yhteydet ja hyvä yhteistyö, Japi-matkat tehnyt useita matkoja alueelle, Suomi-Venäjä-Seuralla kulttuurivaihtoa.
• Matkailun kehittäminen: Siestarjoella ei tarpeeksi kapasiteettia majoituksessa esim. kesäisin tai hinnoiteltu "moskovalaisille" eli suomalaisten tavoittamattomissa – alueella on siis jo nyt vetovoimaa, onko esim. majoituskehittämistarpeita?
• Kaupunginjohtaja aktiivinen henkilö, hyvin yrittäjähenkinen > haluaisi enemmän "hyötyä" yhteistyöstä.
- Viipuri ja Viipurin alue, ml. Johannes (Sovetskii)
• Virolahden kunnan ja Johanneksen kaupungin välillä viritelty kulttuurivaihtoa kamarimusiikkialalla, festivaali alkaisi 4.7. Viipurissa, sitten siirrytään Virolahdelle teemalla "Musiikki ei tunne rajoja". Jatkossakin halutaan viedä Viipurin lähellä oleviin pieniin paikkoihin konsertteja. Huhtikuussa näyttelyvaihtoa, kesällä muusikkojen vaihtoja
• Japi-matkat saanut poikkeusluvan tehdä risteilyjä ympäröivään saaristoon, joka on ympäristöllisesti merkittävää aluetta: Green line – ympäristöalueet, joissa voi käydä, mutta joihin ei saa rakentaa
- Jos hanketta valmistellaan yhdessä Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin kanssa, kannattaa huomioida myös Svetogorsk lähialueineen.

Eteneminen:
Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-haku on nyt käynnissä, ja se sulkeutuu15.3.2017. Ensimmäiselle kierrokselle ei ehditä mukaan. Toinen hakukierros on auki 30.6.2017 asti ja kolmas aukeaa näillä näkymin keväällä 2018. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC – ohjelmassa hankkeilla tulee olla omarahoitusosuutta 20%, mikä voi olla aika kova vaatimus toimijoille varsinkin Venäjän puolella, vaikka se voi koostua myös palkoista. Hankkeiden toteuttajat saavat itse päättää, miten omarahoitusosuus jaetaan.

Tärkeää olisi nyt löytää CBC-hankkeelle sopiva pääpartneri eli päähakija (Lead partner). Sepra ei ole valmis tähän, koska tällä hetkellä on niin paljon muita isoja hankkeita käynnissä. Sepra on kuitenkin valmis tekemään hakemusta, osallistumaan aktiivisesti ja koordinoimaan toimintaa.

- EKAMIlla on jo muita hankevalmisteluja, ei ainakaan tässä vaiheessa voi luvata osallistumista ainakaan pääpartnerina.
- Marjo Tolvanen on yhteydessä XAMKiin ja kyselee sieltä kiinnostusta olla osana hanketta.
- Marjo Tolvanen juttelee Aino Rekolan kanssa Green belt –asioista, ja on yhteydessä mm. kyläyhdistyksiin ja muihin yhteistyökumppaneihin keskuksen perustamiseen liittyen
- Marjo Tolvanen on myös yhteydessä Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin toiminnanjohtaja Riitta Baggeen, jotta voidaan miettiä, lähtevätkö ryhmät yhdessä tekemään hakemusta Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-hakuun.

Tavoitteena olisi lähteä mahdollisimman pian, esimerkiksi jo maaliskuun aikana myös Venäjälle tapaamaan potentiaalisia kumppaneita. Keitä tavataan ja kuka lähtee mukaan jäivät vielä pohdittavaksi. Siestarjoki ja Johannes sekä Viipuri voisivat olla hyvät kohteet.

Natalia Andreeva on Venäjän puolella keskeinen henkilö federaation maaseudun kehittämisrahoitukseen liittyen – Marjo Tolvanen on häneen yhteydessä hankeideaan liittyen.

Leader-ryhmien Venäjä-yhteistyön esiselvityshankkeella on ohjausryhmän kokous Joensuussa tiistaina 28.2.2017 klo 12-15. Jarmo Ahonen on Sepra ry:n nimetty edustaja, ja Marjo Tolvanen varajäsen.

Kokouksen päättäminen:
Kokous todettiin päättyneeksi noin klo. 15.00.

Yhteistyöideoita

IDEAPAPERI keskustelun pohjaksi                                                                                                       
”Kyläläiset ja asukkaat rajan molemmin puolin
kohtaamaan ja tsemppaamaan toisiaan”

YMPÄRISTÖ – KYLÄT, YHTEISÖT

Aihe

Paikallisen / kylämatkailun edistäminen ”vihreät arvot” / kestävyys huomioiden. Esim:

-          Majoitustoiminta (mm-. airb’n’b-tyyppinen kotimajoitus kylissä)

-          Palvelut / ohjelmapalvelut

-          Kyläympäristö

Kyläyhteisön viihtyvyyden / houkuttelevuuden kehittäminen

-          Leader-/Leader-tyyppinen toiminta

-          Ympäristönhoito

-          Kyläsuunnitelmat

-          Kyläpalvelut (turisteille ja/tai kylän asukkaille)

Kohderyhmä

Yrittäjät (+ muut asukkaat?), luonnontuotteiden ja luontopalveluiden tuottajat, jotka kiinnostuneita vihreästä kehittämisestä

Nuoret / paikalliset yhdistykset kohottamaan oman kyläyhteisön viihtyvyyttä

Ongelmia

Miten pitää kylät elinvoimaisina ja viihtyisinä?

Miten saada ihmiset (asukkaat & turistit) kiinnostumaan kylistä?

Ikärakenne vääristyy, jos työikäinen väestö muuttaa kaupunkeihin

Pitkät etäisyydet ja harva asutus asettavat haasteita palveluille

Vetovoima: Alueen potentiaaliset turistit kaipaavat lisää majoituspaikkoja ja/tai palveluita

Miten erottua muista (matkailu)alueista?

Ympäristötietoudessa on parantamisen varaa?

Sosiaalisen kanssakäymisen tarve

Toiminnan perustelu

Kestävään kehitykseen ja vihreisiin arvoihin nojaava alueen ja matkailun kehittäminen myyntivalttina.

Lisääntynyt matkailu & palvelut lisää alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta työ- ja asuinpaikkana, parantuneet palvelut hyödyttävät myös paikallisia asukkaita

Ympäristötietouden lisääntyminen > lisää kylien vetovoimaa, kehittää miellyttävää asuinympäristöä, lisää matkailua alueelle

Yhteisöllisyys, yhteisökehittäminen > aktivoidaan yhteisökehittämiseen ja kohottamaan oman asuinalueen viihtyvyyttä, vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja alueimagoa.

Toiminnot esimerkiksi

Koulutusta esim.

-          Majoitustoiminnan kehittäminen

-          Green care

-          Villiyrtit

-          Palvelumuotoilu > miten paketoidaan kehitetyt palvelut tuotteeksi ja markkinoidaan eteenpäin

-          Kielitaito? (Esim. venäjän / suomen / englannin perusteet?)

-          Suomalaisten ja venäläisten nuorten yhteinen kv-innovaatioleiri ympäristö-/ kylänkehittämisasioista

Onko tarvetta esim. joillekin selvityksille / toimintaohjeiden laatimiselle tms?

Ympäristön- / Yhteisönkehitysprojektityö

Oman kotiseudun esittelyvideot

Osittain yhteisiä koulutuksia / työpajoja:

-          Esim. Venäjän puolella kaikilleosallistujille kylien kehittämisestä / Kyläsuunnittelusta = Leader-toimintatavan vientiä

-          Muut sopivat aiheet?

Vierailuja / matkoja rajan molemmin puolin = benchmarkkaus

– räätälöidään sekä yrittäjille että laajemmalle osallistujajoukolle

Tuotokset / tulokset

(matkailun) kyläverkosto

Yritysten liikevaihdon kasvu, uudet matkailutuotteet, tyytyväiset palvelujen käyttäjät, työpaikkojen säilyminen ja lisäys

Parantuneet kyläpalvelut, kylän viihtyvyyden lisääntyminen, uudet innovaatiot

Osaamisen lisääntyminen

Ympäristötietouden kasvu

Leader-ryhmien tarjoama osaaminen

Leader-toiminnan mallit, kylien kehittäminen

> näitä tarkennettava

Mitä Karelia voi tarjota?

Esim. palvelumuotoilukoulutusta, ”live like a local” -kokemukset,

Green care -osaaminen

Sosionomipuolella vahva yhteisökehittämisosaaminen, opiskelijat mukaan toteutukseen

Projektihallinto

Muut kumppanit

Venäläiset kumppanit

 

Martat, ProAgria - villiyrtit-kouluttajina

Kyläyhdistykset - Kyliin liittyvät asiat

Alueiden kehitysyhtiöt / kuntien matkailutoimet - markkinointitoimet

Suomi-Venäjä-Seurat Hamina ja Kotka

Rodnik,Hamina

Arbor Mundi, Kotka

Kaakonkulman Kulttuurimylly, koko alue

Yrittäjäjärjestöt, esim. Länsi-Saimaan alueen matkailuyrittäjien verkosto, Kainuun naisyrittäjyys-yhdistys - yrittäminen

Jamilahden kansanopisto -  nuoret ja maahanmuuttajat, Green Care

EKAMI – nuoret, matkailuyrittäjyys

Pietari / Leningradin alue:

Svetogorsk (EKKärki), Kiviniemi (Losevo), Viipurin alue, Pietari, Kannaksen maaseutumatkailuyritykset (L-Saimaa), Viipuri, Johannes (Sovetskii) (Sepra)

Venäjä-yhteistyö

Taustana Sepran kansainväliselle toiminnalle Venäjän suuntaan on vuosina 2012-2013 Helsingin Yliopiston toteuttama Ladoga Initiative-hanke. Siinä Sepralla oli konsultin ja kouluttajan rooli, kun Aunukseen, Pitkärantaan ja Lotinapeltoon perustettiin pilotti-Leader-ryhmät. Kokemukset olivat positiivisia ja rohkaisevia, ja pilottivaihe johtikin yhteistyön jatkumiseen Aunukseen perustetun ”paikallisen aloitteen LIG-ryhmän” kanssa.

Yhteistyössä heidän ja virolaisten Leader-toimijoiden kanssa toteutettiin nuorisoleirejä ja -tapaamisia kolmen maan yhteistyönä vuoden 2014 aikana. Ohjelmakausien taitteessa on luotu yhteyksiä myös Venäjän federaation maaseutukehittämisestä vastaaviin tahoihin, sekä luotu Suomen puolella koko itärajan kattava Leader-ryhmien verkosto edistämään Leader-toiminnan esittelyä Venäjälle.

Sepran tavoitteena on saada vuoden 2018 alusta käyntiin yhdistysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä edistävä toiminta, tällä kertaa lähempänä, Johanneksen (Sovetskii) ja Viipurin alueilla. Toiminnan avulla on tarkoitus paitsi tiivistää rajat ylittävää yhteistyötä myös esitellä Leader-toimintatapaa venäläisille ja tukea yritystoiminnan kehittämistä.

Luontotaidetta KarjalastaKylätoimijoiden ilta Aunuksessa

Luontotaidetta Karjalasta                                                    Kylätoimijoiden ilta Aunuksessa


Logo Seprat
Leader Sepra ry

Helsingintie 1 A (B-porras)
49460 Hamina
Ma – To: 9:00 – 16:00
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.