Fullscreen Image V3

Kansainvälinen toiminta

Uusia ideoita, kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä yli rajojen

Sepra Euroopan Maaseutuparlamentissa

Itävallan Shärdingissä kokoontui 4.-6.11.2015 300 eri maiden edustajaa Euroopan toiseen Maaseutuparlamenttiin. Suomesta tapahtumaan osallistui viisi edustajaa, joista Leader Sepran toiminnanjohtaja Marjo Tolvanen kutsuttiin paikalle Leader-ryhmien edustajana. 
 
Tapahtuma käynnistyi opintomatkapäivällä, jolla oli mahdollisuus tutustua Vihreän vyöhykkeen infokeskukseen Windhagenissa.  Ns. Vihreä vyöhyke muodostui Neuvostoliiton hajottua, kun entisiä Itä-Euroopan maita vähitellen liittyi Euroopan Unioniin. Näiden maiden väliltä poistuivat rajavyöhykkeet, ja vyöhykkeillä on kilometrienkin leveydeltä vanhaa puustoa ja kasvustoa sekä eläimistöä, joukossa hyvinkin uhanalaisia lajeja. Nyt alueiden luontoa yritetään suojella ja kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sepran alueen toimijoita asia koskettaa siksi, että eurooppalaisesta näkökulmasta vyöhyke ulottuu Suomen pohjoisosiin asti pitkin Venäjän rajaa.
 
 
Toinen vierailukohde oli kaunis Freistadt, jossa keskiaikaisia rakennuksia on upeasti restauroitu ja koko kaupunki elää keskiaikaisissa puitteissaan historiaa matkailussa hyödyntäen. Alueen Leader-ryhmä esitteli toimintaansa ja toimistoaan. Itävallassa on juuri valittu 77 Leader-ryhmää, ja vaikka maaseuturahaston varat ovat pienentyneet, ovat ryhmät Euroopan komission toiveen mukaisesti ns. monirahastoisia, eli useimmilla on käytössään myös rakenne- ja sosiaalirahaston varoja. Suomessahan monirahastoinen Leader-toiminta ei vielä käynnistynyt, mutta Sepra on yksi niistä Suomen ryhmistä, joka toteuttaa paikallista kehittämistä maaseutualueiden lisäksi kalatalouspuolella ja nyt myös Kotkan keskustassa, niissä rajoissa kun se on rahastojen sääntöjen mukaan mahdollista.
 
Kolmantena kohteena nähtiin esimerkki edellä mainitun Leader-ryhmän toiminnasta: Hirschbachin kylä, jossa paikalliseksi vahvuudeksi on kymmenisen vuotta sitten huomattu vuoristossa kasvavat kymmenet yrtit. Niiden ympärille on rakennettu Kräuter Kraft Quelle tuotemerkki, jossa on tällä hetkellä tuotteita yrttimausteista juustoihin ja juomiin sekä erilaisiin käsitöihin. Tuotemerkin ympärille perustetussa osuuskunnassa on mukana yli 30 yritystä ja toimijaa. 
 
Luonnonravinto ja -yritit ovat olleet esillä myös Sepran alueella, mm. tämän vuoden maaseutufoorumissa, ja kiinnostus näihin kasvaa koko ajan lähiruokatietoisuuden lisääntyessä. Sepran Vihreän talouden kasvu hankkeen puitteissa on mahdollista viedä myös tätä osa-aluetta eteenpäin.
 
Maaseutuparlamentin toinen päivä keskittyi työpajoihin, joissa yhteistyönä viimeisteltiin Euroopan neuvostolle ojennettavan maaseutumanifestin eri teemoja. On hienoa voida olla mukana vaikuttamassa siihen, millaisella äänellä ja miten me Eurooppalaiset maaseututoimijat yhdessä lähestymme päättäjiä, jotta maaseutua voidaan jatkossakin kehittää tasapuolisesti ja tehokkaasti eri puolilla Eurooppa. 
Manifestin tärkeä sanoma on, että koko Eurooppa tulee elämään. Ilman kehittyvää ja hyvinvoivaa maaseutua Eurooppa ei selviä, ja meidän jokaisen tulee omalta osaltamme huolehtia siitä, että aluettamme kehitetään juuri meidän alueelle erityispiirteiden ja tarpeiden pohjalta, yhdessä ja tulevaisuuteen katsoen.  
Lue sivuiltamme manifesti suomeksi. 
Tietoa löytyy myös Maaseutuparlamentin sivuilta ja ELARDin sivuilta
 
Tonavan toisella rannalla näkyi Saksa.

Paikallisen kehittämisen tulevaisuutta pohdittiin Unkarissa

Suomesta maa- ja metsätalousministeriön edustaja maaseutuylitarkastaja Laura Jänis, valtakunnallisen maaseutuverkoston edustaja verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola ja Leader- ryhmien edustaja Leader Sepran toiminnanjohtaja, ELARD-jäsen Marjo Tolvanen oli kutsuttu Euroopan paikallisen kehittämisen (CLLDn) seminaarin 8-10.11. Unkarin Györissä.

 

Järjestäjinä olivat Euroopan Komission pääosastot DG Regio (Alue- ja kaupunkikehitys, Työllisyys ja sosiaaliasiat), DG Agri (Maatalous ja maaseudun kehittäminen) sekä DG Mare (Meri- ja kalatalous). Tilaisuus oli kolmas tahojen yhdessä järjestämä ohjelmakaudella 2014-2020.

Kaksipäiväisen tilaisuuden tavoitteena oli luoda 170 osallistujan kesken katsaus siihen, miten CLLD edistyy eri maissa, miten toimintatapaa pitäisi kehittää ja miltä toiminnan tulevaisuus näyttää EU tasolla. Tilaisuus järjestettiin hieman keskustan ulkopuolella, ETO-hotellissa. Vaikka Györin kaupunki on kaunis nähtävyyksineen, ei siellä voinut poiketa kesken seminaaripäivien – näin työskentely oli siis hyvin intensiivistä ja keskittynyttä, mikä sopii hyvin suomalaiseen työskentelytapaan!


Paikallisen toimijan näkökulmasta tilaisuus oli onnistunut. Leader Seprassa on vuodesta 2014 lähtien pyritty käytössä olevin keinoin toteuttamaan strategiaa kattavasti koko alueella, ylittäen rahastojen maaseutu-kaupunki-kalatalousrajat. Vaikka Suomi ei ole monirahastoinen CLLD maa, kuten esim. naapurimaamme Ruotsi, onnistuu paikallinen kehittäminen kohtuullisesti myös täällä eri EU-rahastojen avulla.

Unkarin tilaisuudessa oli hienoa, että paikalliseen toimintaan liittyviä ongelmia haluttiin aidosti nostaa esiin. Hyvin vedetyissä työpajoissa käytiin perusteellista keskustelua eri maissa esiin nousseista ongelmista ja löydetyistä ratkaisuista. Pöydissä oli mukana eri maista niin Leader-ryhmien edustajia, viranomaisia eri tasoilta kuin usein eri ohjelmien vastuuhenkilöitä valtakunnan tasolta, joten haasteita nousi esiin monesta näkökulmasta. Prosessi ei onneksi jäänyt tähän, vaan jokaisessa työpajassa mietittiin ratkaisujakin.


Työpajojen perusteella Leader/CLLD toiminnan jatkon kannalta on tärkeää, että toimintaa ei tarkastella yksittäisen rahaston ohjelman tavoitteiden ja kriteerien kautta. Tämä koskee niin toteutusta kuin tuloksia. Laajojen ohjelmien kriteerit eivät yksinkertaisesti mittaa ja tuo esiin paikallisen toiminnan lisäarvoa.

Alussa Leader-toiminnassa on ollut kyse yhteisöaloitteista ja tähän suuntaan on palattava; näkemyksen jakoivat paitsi toimijat myös erityisesti EU-tason yhdistykset sekä DG ARgin useimmat edustajat. Tällä hetkellä yhdistysten ja mikroyritysten on lainsäädännön asettamien reunaehtojen sisällä varsin vaikea toteuttaa innovatiivista, kokeilevaa ja pääosin pienimuotoista toimintaa.

Monia hyviä esityksiä toiminnan kehittämiseksi tuotiin esiin ja kirjattiin ylös; niistä rohkeimpia lienee ELARDin (Euroopan Leader-yhdistyksen) ja ESCn (Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen komitean) esitys siitä, että CLLDlle laadittaisiin ohjelmakaudelle 2021-2027 oma ohjelma, mille perustettavaan ”koriin” ohjattaisiin 10-15% osuus pääohjelmien rahoituksesta. Tämä on poliittisesti suuri haaste, sillä periaatteessa on kyse siitä, että päätösvaltaa ja rahaa siirrettäisiin nykyistä enemmän paikallisille toimijoille.

Tilaisuuden lopussa DG Region edustaja pyysi salissa olevia Leader-edustajia nostamaan esiin onnistumisia ja hyviä esimerkkejä siitä, miten toiminta on tuonut lisäarvoa alueille. Tuossa vaiheessa keskustelua oli käyty paneelissa jo pitkään siitä, mitä mahdollisuuksia on saada aikaan muutoksia olemassa olevan rahoituksen reunaehtoihin ja ohjelmiin. Kun EU tasolla vaikuttavuus on haastava osoittaa ja tuloksina odotetaan rahastoissa lukuisia työpaikkoja sekä yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, oli Leader-toimijoiden joukko arvatenkin melko hiljainen.

Mielestäni erinomainen, vaikkakin ehkä hieman provosoiva oli yleisöstä tullut kommentti: vaikka yksittäistä esimerkkiä onnistumisesta on vaikea nyt nostaa esiin, niin ainakaan Leader-varoin ei ole rahoitettu tyhjillään olevia suuria areenoita... Tällä hän viittasi hotellin yhteyteen rahoitettuun suureen areenaan, missä toiminta ei liene kovin aktiivista.

 

Mistään helposta työstä ei ”yhteisökoriajatuksen” eteenpäin viemisessä ole kyse, mutta tuo on tavoite, minkä eteen kannattaa tehdä työtä. Vaikka lopputulos ei tulisikaan olemaan haettu, niin matkalla voidaan päästä kohti selkeitä parannuksia. Pohjana tulee olla selvästi osoitettu Leader-toimintatavan lisäarvo; sen mittaamiseksi EU tasolla Suomen edustajat olivat aloitteellisia. Suomen aloitteesta ollaan käynnistetty keskustelu siitä, voisiko komission rahoituksella toteuttaa selvityksen, millä lisäarvo saadaan osoitettua. Asialla on kiire, sillä lainsäädännöllinen kehys 2021-2017 toiminnalle luodaan jo vuosien 20182019 aikana.

Leader /CLLD toimijoiden näkökulmasta haasteena on nykyinen toteutusprosessin hitaus. On maita, missä Leader-ryhmät vasta nyt, vuoden 2017 lopussa ovat avaamassa ensimmäisiä hankehakujaan. Näillä alueilla on hyvin vaikea osoittaa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen lisäarvoa, kun paikallisten hankkeiden toteuttamistakaan ei ole vielä mahdollistettu.

Vaikuttamistyö on haastavaa, se on aikaa vievää ja vaikeaa – mutta vain osallistumalla ja tekemällä tätä työtä muun paikallisen kehittämistyön ohella voimme olla vaikuttamassa siihen, että Leader/CLLD toiminta saa paremmat toimintaedellytykset ja kehittyy tulevalla ohjelmakaudella. Kiinteä osa työtä meillä täällä Suomessa ja Sepran alueellakin on jo tehtävä laatutyö; sillä pyrimme koko ajan parantamaan toimintaa siinä määrin, kun pystymme itse asioihin vaikuttamaan.

Vaikeuksien kautta voittoon – näin toivomme! Tähtäimessä on joustavampi ja sallivampi Leader-toiminta vuodesta 2021 alkaen alueemme yhdistyksille ja yrityksille, aivan kaikkialla Suomessa!


Marjo Tolvanen
toiminnanjohtaja
Leader Sepra/ESKO-kalatalousryhmä
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
+358 44 277 4513


Logo Seprat
Leader Sepra ry

Helsingintie 1 A (B-porras)
49460 Hamina
Ma – To: 9:00 – 16:00
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.